Volvo vuositarkastuksessa

Mau Kamut!

Täti kävi tänään tuolla K1-katsastajilla Volvon vuositarkastuksessa. K1 on tädin suosikki vuositarkastuspaikka. Sitä ennen täti kävi Volvon kanssa pesulla Palosaaren ST1:llä. Se on tädin ja Volvon vakipaikka, kun ne tarvii vähän kauneushoitoa. Tosin tädille ST1 ja sen mukkipossut eivät taida olla kaunistukseksi paremminkin kauhistukseksi. Traineri saa kuljettaa sitä ympäri kaupunkia tuskissaan ja täti tuhoaa trainerin työn aina yhdessä hetkessä. On siinä eläimellä epäkiitollinen duuni.

K1:llä Volvo tutkittiin taas perinpohjin. Eka kokeiltiin miten se huutaa, että VARO!!?!! Sen se osas oikein hyvin. No mun makuuni se ääni on aika matala, sais olla sellainen kunnon maukaisu. No Traineri heti kommentoi, että kunnon haukahdus olisi paaaljon parempi. Siinä me sitten kiisteltiin sen kanssa tovi, että kumpi olis parempi. Täti sanoi, että se ei haluais kumpaakaan, että Volvon ääni on ihan hyvä sellaisenaan. Mä olin kyllä kieltämättä vähän pettynyt, sillä mä ajattelin, että kyllä sentään kissan maukaisu on paljon tyylikkäämpi kuin koiran haukku.


Seuraavaksi setä testas jarruja. Se ajeli sillä autolla ja laittoi sen sitten sellaiseen koneeseen, jossa se joutui yskimään vähän aikaa. Siis tiedättekö, letku pakoputkeen ja setä kaasutti. Mittarit vaan pyöri ympyrää, kun Volvo savus. Mä olisin siinä vaiheessa ollut valmis lyömään pari lanttia vetoa, että hahahhahh, ei tainnu olla ihan hapenottokyky tällä autolla parasta mahdollista, mutta oli se. Setä sanoi, että keuhkot on kunnossa.

Sitten setä nosti sen auton ylös ja kattoi sen mahan alle. Hmm... mä odotin tietenkin, että siellä olis ainakin viisi reikää tai enemmän, mutta setä sanoi, että oikein kivannäköinen vatta tädin Volvolla. Sitten se vilkaisi tätiä ja se varmana ajatteli, että tädin vattassa olis vähän toivomisen varaa. Sitä vois jumpata vähän pienemmäksi. Mutta kyllä kai se oli kotonaan sen verran tätinsä kanssa keskustellut, että tiesi, että ei sellaista sovi mennä meidän tädille kertomaan. Täti näyttää sen verran vaaralliselta ja isokokoiselta.

Jep. Seuraavaksi tutkittiin sitten Volvon nivelet ja tassut. Täti ehti itte jo sanomaan, että Volvo haluaisi uudet kitkatossu, kun se on sitä mieltä, että sen nykyisillä tossuilla ei tassut oo oikein vakaat. Siinä se setä oli tädin kanssa täsmälleen sama mieltä, että ens vuonna ei kannata tulla näillä samoilla tossuilla näyttämään tassuja. Sillä sitten käy niin, että pitää tulla uudelleen uusien tossujen kanssa näytille. 

Junnuassari oli ihmeissään, kun täti puheli sille näitä outoja juttuja. Täti selitti sille, että tää on vähän niinku hammaslääkärin- tai lääkäarintarkastus, jossa kattotaan, onko kaikki kunnossa vai pitääkö määrätä jotakin kunto-ohjelmaa tai ruokavaliota, jolla homma saadaan kuntoon.


Täti oli Volvon terveydentilasta niin innossaan, että se meni tuhlaamaan SPR:lle satasen, kun sen ei tarvinnut viedä Volvoa sairaalaan. Se löysi sieltä muutamia Arabian astioita, (osan täti lupasi yhdelle sen  <3 -kamulle) yhden puisen kirjakaapin (n. 1930 -luvulta) ja puisen ompelurasian. Täti tuntui olevan täpinöissään. Junnuassari osti kasan vauvanvaatteita nukelleen. Molemmat olivat onnellisia.


Terveisin

Otto
ammattikissa



Kommentit

  1. Hei Otto

    Kiva, että tädillä on auto kunnossa. Ties vaikka itsekin pääsisit sillä jollekin retkelle joskus. Ja parhaassa tapauksessa ilman traineria.

    t.Fiksulintu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mau Fiksulintu!

      Ongelma on siinä, että täti ei ota ammattikissaa autoonsa muuta kuin silloin, kun se kuskaa meikää eläinlääkärille! Traineri pääsee aina huviretkille. Elämä ei oo yhtään reilua!

      Terveisin

      Otto
      ammattikissa

      Poista
  2. Ahaa kiinni jäit!! Alat jo tuntea sympatiaa Traineria kohtaan :D Hyvä et tädin biili on kunnossa, on turvallisempaa hurvitelle tuolla tiellä. Minusta renkaat ovat kaikkein tärkeimmät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mau Amalia!

      Sinä olet pahasti samanlainen kuin täti.
      Täti sanoi mulle aamulla, että mä alan olla Trainerin kamu.
      Enkä mä sentään tehnyt muuta kun makasin Trainerin vieressä keittiön ovella, kun täti kömpi sängystä ylös vasta joskus kahdeksan aikaan. Arvaa vaan oliko jo siinä vaiheessa kova nälkä?

      Terveisin

      Otto
      ammattikissa

      Poista

Lähetä kommentti