Suunnitelma ja sen toteuttaminen

Mau!

Meillä on nyt sitten koira. Ollut jo kohta 4 viikkoa. Täytyy sanoa, että ensikohtaamiseni sen tyypin kanssa oli kaikkea muuta kuin levollinen. Se syöksyi ensitekosekseen suoraan kuono kiinni minun naamaani ja se lipaisi kielellään päätäni, niin että en ehtinyt sanoa mitään. Säikähdin pahan kerran ja kavahdin pystyyn. Mitä hittoa, sä yrität ja kuka sä ylipäätään oot?, mä kysyin. Voitte vaan kuvitella, että kun kohtaa ensimmäisen kerran koiran, ja kun koira käy heti  liian tuttavalliseksi, niin siinä on vähän naurussa pitelemistä. Tosin oli narussakin. Täti nimittäin piti sitä narussa ja vaati sen istumaan. Täti parka. Sillä valui hiki ja sekään ei näyttänyt kauhean hyvin puhuvan koiraa siinä vaiheessa. 

Ajattelin, että mitähän tästä seuraa. Mutta kun se tyyppi syöksyi nenälle uudelleen mä päätin, että kuule se on mun asiani kuka mua nuolee ja koska. Samalla vedin sitä käpälällä kirsuun ja sähähdin oikein kunnolla. En tiennyt oikein, mitä muutakaan siinä tilanteessa olisi voinut tehdä, jotta tuosta tyypistä olisi selvinnyt hengissä. Se on kuulkaa iso! Jättimäinen ja minä pelkään sitä. Mä oon lähinnä sen pään kokoinen. Se tulee iholle kiinni ja sanoo laäähahäahhä puuhaahaha laäähahäaaha puuhaahaha  yms. ja kattoo pää kallellaan. Mä en oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa, kun sen häntä vispaa ihan hillittömästi ja kuitenkin se ei näytä ja kuulosta aggressiiviselta. Kun mun häntäni vispaa, niin silloin mä oon kyllä niin pinna tiukalla, että jokainen itteään kunnioittava tyyppi ottaa mieluusti jalat alleen ja häipyy mutkaista tietä näkymöttömiin. Vaikka oon pieni oon häijy. (Täti sanoo, että se ei oo outoa kun Pohjanmaalta ollaan. Että ennemminkin se olis vika, jos sitä ominaisuutta ei olis.)

No niin, mihinkäs mä taas jäinkään, kirjoitan niin harvakseltaan, että ei meinaa tämä kynä pysyä oikein kädessä. Niin mä oon kuitenkin ottanut tuon tyypin kanssa sellaisen linjan, että mä oon asunut tädin kanssa ennen sitä ja mä saan käytännössä antaa tietyt rajat, jotka mä koen omakseni. Se ei kuulu tuolle tyypille alkuunkaan, missä mä nukun, koska mä syön jne. Ammattikissa taas on ruvenut varomaan sitä ja mä kuulkaas sanon, että sitten saa varoa loppuikänsä.

Täti tosin sanoi, että ehkä sillä on itsesuojeluvaistoa, sillä ei se oo mitenkään helppoa asua 7 naisen kanssa. Mä kattoin vähän tätiä vinoon. Mitäs sä nyt niinku tuolla oikein tarkoitat?, kysäisin ja raaputtelin niskaani hitaasti. Täti sanoi, että miehet ajattelevat vähän eri tavalla kuin naiset ja siksi ne ei välttämättä ihan ymmärrä sitä, mitä naiset ajattelevat.

Kuitenkin mä siis elän ihan niin kuin ennenkin ja Ammattikissa vaan juoksee pakoon. Tosin mä oon viettänyt aikaa sen kanssa aika paljon, kun se ei oikein kauheesti oo ihastunut, kun mä oon sillä tavalla ottanut paikkani tässä huushollissa. Mua ei yksi koira liikuta eikä mun suunnitelmiani sekoita.

Mukavaa kesäviikkoa

Terveisin

Mirristiina

prinsessakissa

P.S.
Täti sanoi, että se haluaa laittaa tähän yhden videon. Mä sanoin, että ja että minkähän takia, mutta ei täti selittänyt. Kai sillä joku syy oli.