Hammaslääkäri ja kipulääkkeet

Mau!

Jouduin hammaslääkäriin. Täti huomasi, että en syö kunnolla ja se yritti ensiksi omatoimisesti ryhtyä kurkkimaan mun suuhuni. Mä totesin sille, että sulla taitaa olla suhteellisen huono muisti tai sitten oot vaan yksinkertaisesti vähän yksinkertaisempi, mitä oon tullut ajatelleeksikaan. Mä en nimittäin tykkää yhtään siitä, että joku yrittää ruveta kattomaan mun suuhuni. 

Mourusin pari kertaa oikein kunnolla ja siten otin sellaisen asennon ja tuijotuksen, että täti vähitellen tajusi, että meistä toisen on annettava periksi. Täti antoi. Onnekseen.

No se varas mulle heti ajan lääkärille. Ja se sai sen nopeasti. Menin sitten hammaslääkäriin. Ja arvatkaas mitä, hammaslääkäri ryhtyi heti huomauttelemaan mun painostani. Yli 6 kg se sanoi. Mä kattoin sitä ja sanoin, että entäs sitten. Ei se sukaan dietti näytä kovin hyvin pitävän. Assari yritti mua rauhoitella, sillä se oli mua sinne viemässä, kun täti oli duunissa. No hohhoijaa. Kamut. Mä oikeasti yritin jäkättää, mutta se hammaslääkäri oli kai ennenkin hoidellut kissojen hampaita, sillä se otti jostakin sen pöydältä neulan ja ruiskun ja ennen kun mä onnistuin sanoa mitään, se oli tuikannut minuun jo piikin. Siitä ruiskusta tuli heikko olo.

Tuli sellainen tunne, että tassut eivät kanna ja liikkeet jotenkin hidastuva. Yritin ihan coolisti nimittäin poistua paikalta, mutta se ei vaan oikein onnistunut. Jalat eivät yksinkertaisesti kantaneet. Ihan niin kuin mä olisin ollut jossakin hidastetussa filmissä.

No assari oli jättänyt mut sitten sinne lääkärille ja lähtenyt itse himaan hoitamaan tuota mun kamua ja jotakin omia juttujaan. Sitten iltapäivällä se tuli hakeen mut takas. Oli hönö olo. Makasin kylppärin lattialla ja mun päälläni oli peitto. Mä yritin sitten mennä vessaani, mutta jalat eivät kantaneet. Voi pojat oli noloa.
Sitten multa lirahti sinne kylppärin lattialle. En oo ikinä sellaista tehnyt.

Täti sanoi, että ei se haittaa. Mä sanoin, että kyllä se kuule täti haittaa, että mitä mulle on niinku tehty ja että onkos tää tila pysyvä. Täti sanoi, että kyllä sinä tuosta selviät, että pää voi olla vähän kipeä pari päivää. - Vai että pari päivää, minä tokaisin. Onko sulla täti mitään käsitystä siitä, että kissa ei halua olla paria päivää kipeänä.

Minä sain sitten neljänä päivänä perkäkkäin kipulääkettä ja siinä oli tädillä ja assarilla hommaa, että saivat minut ottamaan ne mömmöt. Onneksi nyt alkaa taas olla paremmalla puolella tämäkin asia. Jälkitarkastukseen joudun tammikuussa.Meikäpojan purukalusto on aika hiekossa kunnossa kuulemma, sillä kulkurielämä ei tee hyvää hampaille. Tosin ei tuon Prinsessakissan hampaatkaan oo mitkään timantit. Joutuu sekin seuraavalla kerralla sinne lääkäriin.

Saadaan molemmat sitten flunssarokotuksetkin.

No tästä sitten täytyy vaan jatkaa tuota yhteiseloa tuon tädin kanssa.

Palataan langoille kamut!

Terveisin

Otto
ammattikissa





Kommentit

  1. ai kauhee hammaslääkäri on ihan hirvee paikka!! Onneks sinne ei kuitenkaan kuola ja onhan se syöminen huomattavasti helpompaa, kun on hampaat kunnossa.
    Ihan vaan tädille teidoksi, tää sen sivu on jotenkin mielestäni sekava. Sorry vaan täti, mut entinen oli parempi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti