Kuva MM
En aivan tarkalleen muista, koska olen viimeksi jalkautunut Simpsiön maisemiin, tuonne kouluaikojen liikuntatuntien kidutuskeskukseen. Siitä on joka tapauksessa todella, todella kauan. Uskallanko ajatella, että viimeksi lukioikäisenä? Ehkä olen piipahtanut siellä joskus myöhemmin. Ainakin näkötornissa, mutta mitään mielikuvaa minulla ei ole siitä, että olisin kävellyt polkuja pitkin tai jotakin. Nyt menneenä viikonloppuna päätin korjata asian. Lähdin käymään Simpsiöllä ja rakastuin. Maisemaan ja upeisiin lenkkipolkuihin. Kertakaikkiaan maino lenkkikohde.
Metsään oli tuotu myös muutama laavu sekä pöytiä eväiden syöntiä varten. Näyttivät paikalliset perheet tilaisuutta hyödyntävän, mikäs oikeastaan onkaan parempaa kuin kaunis syyspäivä ja retki metsään.
Kommentit
Lähetä kommentti