- Mukavia harrastuksia mökkikylällä.
- Sain siirrettyä valokuvat pois kännykästä. Helppo homma, mutta jostakin syystä niin vaikea tehdä säännöllisesti.
- Saalis 42/180.
- Pankkijuttuja. Nämä ovat niin <3!
- Ystävän pitkä puhelu.
- Aurinkoa! Aivan upeaa.
- Sininen hämärä viipyy pitkään.
- Vesisadetta. Vaihtelua sekin.
- Luettu.
- Hyvä palaute opiskelijoilta ilahdutti.
- Liekeissä.
- Kamu antoi lääkettä ja kylmää käärettä.
- Selvisi sellainen juttu, että asiat eivät todellakaan ole aina sitä, miltä ne näyttävät. Joskus vaan niin hyvä juttu, kun ampuu suoraan kohti.
- Olipas sitten saatu homma kulkemaan.
- Mukava fiilis luennolla.
- Kirjoitettu.
- Opiskelijoiden kanssa mielenkiintoinen tilaisuus.
- Junnun kamu.
- Junnu näkee sydämiä.
- Tehty suunitelmaa.
- Päivän luku on 23 %.
- Kirjoitettu vähän lisää.
- Tavoitteena 55 %.
- Luettu vähän lisää.
- Savulohi. On vaan niin herkkua.
- Elokuva.
- Junnu aikuistuu päivä päivältä.
- Kissan suuttumus nauratti.
- Asioilla on aina tapana järjestyä.
- Palaute aikuisopiskelijoilta ilahdutti.
- Jutustelu entisen työkaverin kanssa ilahdutti.
Kuvat MM
Tänään päiväni alkoi kierretankojen sahaamisella tunkin tukiin. Tuttava, joka on entisessä elämässään ollut metallialan yrittäjä, hallitsee hitsaamisen salat ja osaa tehdä kaikenlaista, teki nämä tuet minulle. Kiitos!
Kesken sahaamisen pärisi puhelin. Seinäjoen K-Raudasta soiteltiin, että puutavara olisi tulossa, jos minulle sopii. Toki sopii.
Yksi naapurinsetä piipahti ihmettelemässä kun täti sahaa tankoja ja tekee naiselle ihan epätyypillisiä asioita. Lähti vikkelästi pois, kun tajusi, että mitä meinaan ryhtyä tekemään. Pelkäsi luultavasti, että joutuu apupojaksi.
Tällaiselta nämä kapistukset näyttivät ulkoa, kun ne on kiinnitetty seinään.
Ja tällaiselta sisältä. Vastapuolella on puu.
Tuvan hämärässä...
Ja tunkki iskuvalmiina.
Moottorisalalla vain hirret poikki. Brun, brun....
Pätkä kerrallaan edettiin. Siis tätähän en tosiaankaan tehnyt yksin, vaan ystäväni avustuksella.
Tässä on saatu aikaan jo kolojakin.
Hirret täytyy pitää tallessa siihen saakka, että uudet on saa…
Tänään päiväni alkoi kierretankojen sahaamisella tunkin tukiin. Tuttava, joka on entisessä elämässään ollut metallialan yrittäjä, hallitsee hitsaamisen salat ja osaa tehdä kaikenlaista, teki nämä tuet minulle. Kiitos!
Kesken sahaamisen pärisi puhelin. Seinäjoen K-Raudasta soiteltiin, että puutavara olisi tulossa, jos minulle sopii. Toki sopii.
Yksi naapurinsetä piipahti ihmettelemässä kun täti sahaa tankoja ja tekee naiselle ihan epätyypillisiä asioita. Lähti vikkelästi pois, kun tajusi, että mitä meinaan ryhtyä tekemään. Pelkäsi luultavasti, että joutuu apupojaksi.
Tällaiselta nämä kapistukset näyttivät ulkoa, kun ne on kiinnitetty seinään.
Ja tällaiselta sisältä. Vastapuolella on puu.
Tuvan hämärässä...
Ja tunkki iskuvalmiina.
Moottorisalalla vain hirret poikki. Brun, brun....
Pätkä kerrallaan edettiin. Siis tätähän en tosiaankaan tehnyt yksin, vaan ystäväni avustuksella.
Tässä on saatu aikaan jo kolojakin.
Hirret täytyy pitää tallessa siihen saakka, että uudet on saa…
Kommentit
Lähetä kommentti