Mä sitten niin vaan kuolin

Kuvat MM

Mau,

huomenna tulee viikko, kun me Lupun kanssa jouduimme kuljetushäkkeihin ja meidät raahattiin toiselle puolelle Suomea. Tooooosi kauas kotoa siis. Ollaan yritetty kouluttaa tätiä ja Junnua välillä vähän onnistuneemmin ja välillä on ollut vähän haasteitakin.

Erityisesti tädin kanssa. Tosin minulla on ollut vähän haasteita tuon Lupun kanssa. Se on yrittänyt tulla istumaan samoille mestoille kun minä. Lisäksi se on syönyt Tädin kasveja sen kun on ehtinyt. Täti sanoi, että ehkä kesällä sen ei tarvitse leikata mökillä nurtsia ollenkaan, jos Lupu syö sen nurtisin. Ei kai sentään. Ei Lupu nyt niin hullu voi olla?

Mutta tänään se aloitti taas tuon pelin, mitä se on koko ikänsä pitänyt. Sillä on tapana istuskella olkapäällä. Se hyppäsi Junnun olkapäälle, kun Junnu seisoi eteisessä. Siinä vaiheessa mä kuolin ihan täysin. Täti tuli onneksi pelastamaan mut. 


Terveisin

Ella
kuningatarkissa

P.S.
Ai niin, meinasin unohtaa, että Tädillä on täällä tosi iso partsi. Mä olen siellä vähän käynyt päivystämässä. Sieltä näkee kivasti kun linnut istuvat puissa. Ne on ihan mun naamani tasolla parhaimillaan. Mikä on parasta,  tuo Lupu ei uskalla tulla sinne. Saan pitää itselläni koko partsin. Käyn vähän siellä viilentelemässä ja tulen muina kissoina pois. 
 


 

 

Kommentit