Siirry pääsisältöön

Sinkkunaisen latauspaikka



Kuvat MM

Ykköset-lehdessä 31/2017 (3.8.2017) oli kiinteistönvälittäjä Tarja Rannon kirjoitus otsikolla Retromökki - sinkkunaisen latauspaikka (sivulla  27). Tunnistin Rannon kirjoituksesta heti itseni. Ihanaa meitä outoja tätejä on siis muitakin! Meille mökki ei ole "mulkun jatke" tai pitäisikö sanoa "rintojen suurennus" (liian suuret jo ihan luomuna), vaan se on nimenomaan paikka, jossa voi nauttia luonnosta, tehdä käsillään jotakin. Eikä haittaa, jos aina ei menekään ihan nappiin. Pääasia on että voi tehdä asioita. Toki asiakaslahjaksi saatu lounas on ehdottomasti kallein koskaan syömäni "ilmainen lounas".  

Kun pohdin mökin hankintaa, minä en ole ostanut mökkiäni rahankiilto silmissä, ajatellen että viiden vuoden kuluttua sen arvo on noussut niin ja niin paljon, vaan tosiaankin olen ostanut sen itselleni paikaksi, jossa voin työviikon jälkeen käydä puuhastelemassa jotakin pientä ja virkistyä sitten taas tulevaa työviikkoa varten. Ja koskapa asun kerrostalossa, kesällä mökki on minulle paikka, jossa voin kävellä paljain jaloin nurtsilla, istua puun katveeseen lukemaan kirjaa ja nostaa jalat pöydälle, jos ei juuri siinä hetkessä huvita kaivaa kantoja, kitkeä rikkaruohoja tai naputella nauloja. 

Ennen mökin hankintaa pohdin myös sitä, ostanko pakun vai peräkärryn. Kumpi on järkevämpi? Pakussa ovat huoltokulut  ja vakuutusmaksut. Peräkärry pitäsi olla suhteellisen suuri ja kuomullinen. Pakulla on helpompi kuljettaa tavaroita.... No tunnetusti minä ostin pakun. Peräkärry minulle tuli mökkikaupan yhteydessä. En olisi sitä halunnut, mutta omistaja halusi lahjoittaa sen minulle. Kyllä peräkärryllä on ollut käyttöä.  Mutta paku! Pakulla on ollut aivan älyttömästi käyttöä. Olen seikkaillut sen kanssa vaikka missä. Hakenut ikkunoita Porvoosta, hellan Juukasta, hirsiä Maalahdesta (tosin silloin oli myös peräkärry), kuskannut kaatopaikalle tavaraa, hakenut puutavaraa.... jne.
On toki aivan selvää, että harrastukset maksavat aina jotakin. Kävelykin, vaikka se on lähes ilmaista, vaatii sopivat vaatteet ja jalkineet. Mökkiharrastukseen voi saada uppoamaan huomattavia rahasummia, mutta jos tavoitteena ei ole talviasuttavaa luksusmökkiä parin hehtaarin merenrantatontilla, selviää mielestäni varsin kohtuullisella rahankäytöllä.  Toki on tullut myös yllätyksiä, joihin ei ole osannut varautua.  Esim. harjapeltin huono kiinnitys ja muutamat peltikaton kohonneet naulat vaativat ammattilaisen tontille.

Mökki olisi mennyt (lähes) sellaisenaan sen 20 vuotta, joka se minulla, jos hengissä säilyn ja terveenä, suurinpiirtein on omistuksessani. 

Ranto kirjoittaa: "Ostajan näkökulmasta vanha mökki on ikioma piilopaikka, jossa voi toteuttaa itseään ja ladata akkujaan, ei tarvitse kysellä mitään eikä tehdä kompromisseja kuin itsensä kanssa. Vanhaa mökkiä kunnostetaan ja saitalataan, mutta sitä ei pureta. Vanhan mökin tunnelma ja pihapiiri, istutukset sekä ympäröivä luonto ovat hengähdyspaikalle tärkeimmät elementit. Työleiriä siitä ei ole tarkotius tehdä."

Minulla on päämääränä päästä nauttimaan mökin puutarhasta täysillä. Nautin kun saan kasvattaa marjoja, hedelmiä, yrttejä ja muuta pientä syötävää. Haaveilen kasvihuoneesta ja mahdollisuudesta kokeilla erilaisia viljelykasveja. Kaupastahan tämän kaiken saisi huomattavasti halvemmalla. Ero on siinä, että tämä on elämys ja elämäntapa. Mökkiin, ja kaikkeen siellä, liittyy paljon muistoja. Esimerkiksi lahjaksi saatu päärynäpuu on aivan erityinen.  

Itse kysyin, mökin hankintaa mietteissäni, onko tämä sellainen asia, jota pohdin kuolinvuoteellani, että voiku olisin silloin uskaltanut? Totesin, että on. Epäröin, sillä sinkun kukkaro ei ole pullea. Etenkin kun on huollettavia ja työssä pakkoloma enemmän sääntö kuin poikkeus kerran vuodessa. Ylitöistä ei makseta, mutta niitä kertyy satoja tunteja vuodessa.  Päätin uskaltaa. Enkä ole katunut.  Paljon olen oppinut ja tehnyt  sellaista, mitä en ole  ikinä kuvitellutkaan oppivani tai tekeväni.  Tämä on matka, joka on minulle mieluinen. 









Lähetetty Windows Phonesta

Kommentit

  1. Millaista täällä salapaikassa on sisäpuolella....? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkimusmateriaalia yrittäjyydestä. Artikkeleja ja kirjoja. Tutkijankammio siis.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni kallein lounas: tarjosi M. Pinta ja kattoi ja valmisti Hotelli Route Laihia

Söin eilen elämäni kalleimman lounaan. En sano nyt hintaa, mutta lounaan saaminen "ilmaiseksi" edellytti minulta mökin ostamista, joten syystä voin siis sanoa, että empiiristä kokemusta on nyt sitten siitäkin, että oikeasti ilmaisia lounaita ei ole. Olin jo melkein unohtanut koko lounaan, joten syömätömänä lounaasta olisi hyötynyt vain Laihian hotelli- ravintola Route.



Pääsivät yllättämään erittäin positiivisesti tädin nämä kaksi laihialaista yritystä. Ensinnäkin todettakoon, että täti on tehnyt aika monta asuntokauppaa (sekä osake että kiinteistö) elämänsä aikana ja M. Pinta Laihian Lakeuden asunto - ja kiinteistönvälitys LKV [A] Laihian kirkonkylästä pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Asiantuntemus oli aivan omaa luokkaansa.
M. Pinnan 37  vuoden kokemus asunto- ja kiinteistönkaupassa näkyi. Hän on myös julkinen kaupanvahvistaja, joten kiinteistönkauppa hoitui hänen luonaan varsin näppärästi. Lisäksi M. Pinta on toistaiseksi ensimmäinen välittäjä, joka oli koonnut ka…

Operaatio kasvimaa

Kuvat MM

Minulla oli tänään maanataivapaa, johtuen lauantaina olleesta työpäivästä. Käytin tilaisuuden tietenkin hyväkseni ja heti aamulla suuntasin mökille.  Sain kuin sainkin kaikki loput lavat täyteen maa-ainesta. Olin ajatellut tekeväni neljä laatikkoa tänään, mutta sää suosi ja koska homma sujui, jatkoin lapiointia laatikko laatikolta. 



 Kuvat MM

Operaatio kasvimaa edistyy. Siirsin monivuotiset yrtit uuteen paikkaan, jotta kykenin laittamaan toisen kuljetuskauluksen kaikkiin kohtiin.


Kasvulaatikoita on nyt yhteensä 13 kpl. Yhdessä on kasvihuone päällä ja 12 ovat ilman.  


Täytyy myöntää, että on aika helpottunut olo. Voin tulevana viikonloppuna keskittyä tulevan kasvihuoneen nurkilla maa-aineksen siirtelemiseen ja kantojen kaivelemiseen. Jos sataa, putsaan takkaa.

Mitä sinulle toivoisin

Kuvan lähde: http://blogs-images.forbes.com/siimonreynolds/files/2014/02/Growth-stopwatch.jpg


Mitä sinulle toivoisin on Jörg Zinkin syvällinen runo.  Tämän runon sanoin hyvää vuotta 2015!


Jörg Zink: Mitä sinulle toivoisin
Mitä sinulle toivoisin? Saduissa kerrotaan — yhä uudestaan — kuinka tieltä poikkesi muuan vieras köyhien ihmisten tupaan.
Kun hän seuraavana aamuna hyvästeli, kävi ilmi että hän ei ollutkaan mikään tavallinen kulkuri. Saatte toivoa kolmea asiaa, hän sanoi. Katsokaakin, että toivotte tosi hyvää.
Ja sitten kerrotaan, miten jotkut toivoivat itsensä turmioon ja jotkut onneen, aina sen mukaan olivatko tyhmiä vai viisaita.
Kun huomasin sammalessa punaisia sieniä, "onnentuojia", muistin tuon kulkurin ja hänen kolme toivomustaan. Loistava väri voi pettää ja onni voi lehahtaa pois kuin sininen perhonen.
Kuvittelen, miten tuo tuntematon kulkuri kohtaisi sinut. Hän olisi vieraana yli yön ja aamulla hän neuvoisi sinua toivomaan oikein.
Mitä hän sanoisi?
Ehk…