Siirry pääsisältöön

Enitreffit alttarilla ja henkilöarviointi

Kuvat MM


Mistä tuli maksettua?
Jotenkin tuntuu, että nyt on pakko vähän paukuttaa näppäimistöä ja pohtia näitä henkiöarviointeja ja niiden luotettavuutta ja järkevyyttä. Professori, emerita, Liisa Keltikangas-Järvinen aiheutti  syksyllä 2016 puolustusreaktion henkilöarviointeja tekevissä, ja niitä aktiivisesti käyttävien tahojen, ankkalammikossa teoksellaan Hyvät tyypit.  Toki hyvästä syystä. Onhan siinä kysymyksessä sille toiselle osapuolelle tulonlähde. Mikäli arvioinnit osoittautuvatkin huuhaaksi, niin keisarin uudet vaatteet-ilmiön paljastuminen ei toki tunnu kivalta. Se kun laittaa vakavasti pohtimaan, että mistä on oikein tullut maksettua. Ja ihan syystäkin.

Koeaika kannattaa hyödyntää
Olen kallistumassa siihen, että arvioinneilla on erittäin vaikea saada luotettavaa tulosta siitä miten henkilö oikeasti käyttäytyy. Siitä on mielestäni oikein oivallisena case-esimerkkinä tämä TV:ssä pyörinyt ohjelma nimeltään ensitreffit alttarilla, jossa kolme (ilmeisen kokenutta testaajaa?) asiantuntijaa käy henkilöt läpi useammalla testillä ja etsii sitten ns. täydellisen puolison. Sama jahtihan on periaatteessa kysymyksessä työnhaussa. Etsitään piirteiltään ja omiaisuuksiltaan parasta mahdollista työntekijää. (Ammattitaitoon tässä jahdissa ei juurikaan mielestäni kiinnitetä huomiota.) Millään testillä ei voida täysin luotettavasti todentaa, miten ihminen ihan oikeasti käyttäytyy eteen tulevissa arjen tilanteissa. Ehkä siksi olisikin järkevää säästää rahat ja käyttää hyväksi lain suomaa mahdollisuutta testata työntekijä käytännössä. Vuoden 2017 alusta mahdollisuus sopia koeaika, jota siis tarkoitan, pidentyi kuuteen kuukauteen. Kyllä siinä ajassa jo näkee tuleeko hommasta mitään.  Jos ei tule, niin työsuhteen voi päättää ilmoitusluontoisesti.

Omat huonot kokemukset
Itselläni on muutama huono kokemus henkilöarvioinnista, joista tuon tässä esiin kolme hieman vanhempaa casea: 
1) kun kerroin henkilöarvioinnissa vuonna 2002 (alkuvuodesta) että tavoitteeni on valmistua KTM:ksi vuoden 2004 kesäkuuhun mennessä, kirjotettiin että minulla on suureelliset kuvitelmat ja vihjaus, että minulla on ehkä jonkinasteinen suuriluuloisuus persoonallisuushäiriö, kun kuvittelen saavuttavani yliopistotutkinnon noin lyhessä ajassa. Olin aloittanut opintoni  2001.

Kuinkas sitten kävikään. Valmistuin maisteriksi 13.10.2003. Opintoviikkoja tutkinnossani on  210, kun minimivaatimus tuolloin oli 160 opintoviikkoa. Yhteensä keräsin 287 ov, mutta en halunnut ottaa niitä osaksi tutkintoani, jotta voisin halutessani suorittaa toisen maisterintutkinnon. 

Nopeasti vauhdista huolimatta menestyinkin kohtalaisen hyvin.  Pääaineeni (yrittäjyys) arvosana oli laudatur ja gradusta sain arvosanaksi eximia. Tässä vaiheessa professori ehdotti, että ryhtyisin tekemään jatkotutkimusta, kun opiskelu näyttää sujuvan, hänen mukaansa, mainiosti. Ensiksi kieltäydyin, sillä en ollut pienessä mielessäkään ajatellut tekeväni jatkotutkintoa. Olin halunnut opiskella syystä, että en ollut lukion jälkeen suorittanut muuta kuin opistoasteisen tutkinnon ja se tuntui olevan liian vähän työnhakutilanteessa. Työtehtäväni olivat olleet kuitenkin päällikkötason tehtäviä ja vastuultaan valtakunnallisia.

Professori teki sitten homman helpoksi. Minulle myönnettiin tutkijakoulutettavan määräaikainen virka, sain työhuoneen ja väitöstyöni lisäksi hoidettavakseni ns. FITS-projektin.  Väittelin 7.4.2006. Ja ette voi uskoa, kuinka teki mieli käydä näyttämässä todistukset tuolle psykologille, joka arvion kirjoitti. (Opintoviikkoja oli tässä kohdassa yhteensä 362 + väitöskirja, joka on arvoltaan 120 ov = 482 ov. Opintopisteinä tämä on kai jotakin 723.) 

2) sain eräässä arvioinnissa tuloksen, kun hain johtajan tehtävää, että en uskalla sanoa mielipidettäni. En ymmärrä mistä tulos voi johtua, sillä se on juuri asia, jonka kanssa joudun jatkuvasti kasvamaan, että en sano mielipidettäni liian nopeasti ja painokkaasti... Toin sen mielestäni esiin avoimesti myös haastattelussa, että tämä asia on yksi suurimmista heikkouksistani, jota joudun jatkuvasti hiomaan.

3) tässä tapahtui sitten niin, että vuonna 2006 kävin  kuuntelemassa palautetta arvioinnista. Arvioitsija onnitteli, että huipputulokset ja sopiva sekä kokemuksen että koulutuksen perusteella paikkaan. Lausumassa luki, että mielihyvin suosittelemme... No, en tullut valituksi, koska koulutusta oli, työnantajan mukaan liikaa. Koulutukseni oli tiedossa jo ennen arviointia, miksi siis turhaan käytettiin aikaani lähettämällä minut arvioitavaksi ja tuhlattiin yrityksen rahoja? Tosin tämä tapaus ei ollut tietenkään arvijoitsijan syy. Paitsi, että ei pidä onnitella ennen kuin työnantaja on oikeasti valinnut tehtävään (työsopimus allekirjoitettu). 

(Edit 30.11.2017.) 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muutos I

Kuvat MM

Ajattelin koota tähän mökin rempan vaiheista hieman materiaalia muistiin, jotta on helppo sitten katsoa, mitä on tullut tehtyä. Remppasuunnitelma ei ole kaikilta osin ihan pitänyt, sillä mukaan mahtuu sellaisia asioita, joita en osannut ottaa huomioon suunnitelmaa laatiessani. Jatkan sitten jossakin vaiheessa, kun homma on taas edennyt, tästä aiheesta otsikolla Muutos II.

Muutos on kyllä aika valtava. Ensiksi siitä ostohetkestä, rempan pölyisimmästä vaiheesta, tähän hetkeen. 

Aivan alussa mökki näytti tältä. Ihan söpö. Monen mielestä. Minunkin. Noin päällisin puolin. Mutta sisäinen timpurini vaati tehdä muutamalle suoranaiselle virheelle jotakin.
Ja minä tartuin ihan ensiksi sorkkarautaan ja hajotin ihan ensiksi kuistin. Ja sitten  terassin ystävän avustuksella. Siinä meni pari päivää, että saatiin kaikki purettua ja lankut kasaan. Samaan aikaan nappasin käteen lapion ja aloin, naapureiden kauhuksi, tuhota taloa ympäröiviä kukkapenkkejä sekä kaivaa esiin kissanluukkuja. Rap…

Operaatio kasvimaa

Kuvat MM

Minulla oli tänään maanataivapaa, johtuen lauantaina olleesta työpäivästä. Käytin tilaisuuden tietenkin hyväkseni ja heti aamulla suuntasin mökille.  Sain kuin sainkin kaikki loput lavat täyteen maa-ainesta. Olin ajatellut tekeväni neljä laatikkoa tänään, mutta sää suosi ja koska homma sujui, jatkoin lapiointia laatikko laatikolta. 



 Kuvat MM

Operaatio kasvimaa edistyy. Siirsin monivuotiset yrtit uuteen paikkaan, jotta kykenin laittamaan toisen kuljetuskauluksen kaikkiin kohtiin.


Kasvulaatikoita on nyt yhteensä 13 kpl. Yhdessä on kasvihuone päällä ja 12 ovat ilman.  


Täytyy myöntää, että on aika helpottunut olo. Voin tulevana viikonloppuna keskittyä tulevan kasvihuoneen nurkilla maa-aineksen siirtelemiseen ja kantojen kaivelemiseen. Jos sataa, putsaan takkaa.

Elämäni kallein lounas: tarjosi M. Pinta ja kattoi ja valmisti Hotelli Route Laihia

Söin eilen elämäni kalleimman lounaan. En sano nyt hintaa, mutta lounaan saaminen "ilmaiseksi" edellytti minulta mökin ostamista, joten syystä voin siis sanoa, että empiiristä kokemusta on nyt sitten siitäkin, että oikeasti ilmaisia lounaita ei ole. Olin jo melkein unohtanut koko lounaan, joten syömätömänä lounaasta olisi hyötynyt vain Laihian hotelli- ravintola Route.



Pääsivät yllättämään erittäin positiivisesti tädin nämä kaksi laihialaista yritystä. Ensinnäkin todettakoon, että täti on tehnyt aika monta asuntokauppaa (sekä osake että kiinteistö) elämänsä aikana ja M. Pinta Laihian Lakeuden asunto - ja kiinteistönvälitys LKV [A] Laihian kirkonkylästä pääsi kyllä yllättämään positiivisesti. Asiantuntemus oli aivan omaa luokkaansa.
M. Pinnan 37  vuoden kokemus asunto- ja kiinteistönkaupassa näkyi. Hän on myös julkinen kaupanvahvistaja, joten kiinteistönkauppa hoitui hänen luonaan varsin näppärästi. Lisäksi M. Pinta on toistaiseksi ensimmäinen välittäjä, joka oli koonnut ka…