Vähän katuvainen


Hau Kamut!

Kyllä minä olen aivan vähän katuvainen. Täti siivosi tänään ja kun imuri hurisi, minä kävin vähän partsilla. Ei kai siinä olisi ollut mitään, jos en olisi sitten mennyt heti uudelleen, kun täti sai kaiken sotkun siivottua. Ehkä mä ymmärrän, ihan pikkuisen, että tätiä vähän harmittaa. Se sanoi, että se on huolehtinut 30 vuotta lapsista ja nyt se sitten otti jälleen kakaran huolehdittavakseen.  

Sitten täti meni hakemaan Assaria ja sen kamua bussilta. Sillä välin minä kävin kuusessa, josta onnistuin pelastamaan yhden kivan pallon, juoksin ympäri tädin kämppää ja levitin kuusenneulasia kaikkialle (se siitä imuroinnista, sanoi täti), sotkin eteisen maton merkeilläni ja odotin innokkaasti tätiä takaisin. Haukuinkin vähän. Ääni meni niin käheäksi, että en sitten saanut enää sanottua yhtään mitään.  Sitten täti tuli. Matossa oli mun nimikirjoitukseni näkymättömällä musteella ja sitten vähän näkyvälläkin. Täti ei taaskaan ollut yhtään ilahtunut. Se siivosi kaikki pissalehdet pois ja heitti maton pesukoneeseen. Toinen kerta jo lyhyen ajan sisällä, sanoi täti eikä ollut huomaavinaankaan minua.

Täti sanoi, että tähään se vie meikäläisen kylään ja sitten on syytä käyttäytyä kauniisti.


Terveisin

Karo
kirjailijakoira

P.S. Täti sanoi, että se joutuu kirjoittamaan yhtä paljon kuin Vaahteramäen Eemelin äiti. 



Kommentit

  1. No nyt on kyl sympatiat tädin puolella. Vaik kyl se varmaan ties ottaessaan sut, mitä tuleman pitää. Hyvää Uutta Vuotta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niin se sanoi, että ei muistanutkaan, kuinka "vaippahousujen" kanssa on puuhaa.

      Poista
  2. Tädin ei pidä yhtään hermostua. Jokainen koira oppii sisäsiistiksi, ennemmin tai myöhemmin. Tädin ei myöskään pidä lähteä mihinkään pottakisaan jossa leuhkitaan miten nuorena kunkin koira on asian oppinut. Jokainen oppii, ja opettelu kuuluu asiaan. Ei tätikään sisäsiistinä syntynyt. Kannattaa kehua kauheasti ja palkita nameilla heti kun onnistuu ulkona. Vahingot kannattaa ignoreerata ja korjata kaikessa rauhassa pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule tuo mua niin harmittaa, vaikka yritän kuinka tädille näitä lahjoja antaa tuonen matolle, se ei sano yhtään mitään. Käärii vaan maton rullalle ja suihkuttaa siihen jotakin ällöttävää ainetta ja hinkkaa.

      Hyvä huomio, että tätikään ei ole ollut aina sisäsiisti. Nyt se on vaan niin kovasti olevinaan, ihan niin kuin olisi aina ollut.
      Minä kerron heti sille ja kysyn, että missäs vaiheessä teikäläinen oppi käymään potalla.

      Poista

Lähetä kommentti