Siirry pääsisältöön

Äidit katsovat tyttäriään


Teksti Jenni Laurila & Ari Loukasmäki: Äidit katsovat tyttäriään.
Ohjaaja Jaana Jokinen.
Esitys Ylistaron Kainaston kylän Jyrkän kesäteatteri 

Heikki Nortunen oli tässä taannoin jakelemassa, paikallisen marketin parkkipaikalla, Ylistaron Kainaston  Jyrkän kesäteatterin esitysaikataulua ja toivotti tervetulleeksi katsomaan kuluvan kesän näytelmää Äidit katsovat tyttäriään. Sanoipa, että rahat saa takaisin, jos silmänurkat pysyvät kuivina.


Aikaa kului ja vasta toiseksi viimeiseen näytökseen sitten ehdimme. Pikkuisen ripsi, kun suuntasimme  tiistaina Junnun kanssa pakun keulan kohti Ylistaroa ja asettauduimme, lipun ostettuamme, penkkiin odottamaan näytöksen alkua. Jännäsimme, kuinka meidän käy, kastummeko vai voimmeko nauttia näytelmästä kuivana. Säiden haltija onneksi suosi.

Sanalla sanoen, kannatti kyllä tehdä visiitti naapurikuntaan. Erinomaista kesäteatteria,  näyttelijät osasivat asiansa, eivät ylinäytelleet, vaan suoriutuivat rooleistaan varman ja luonnollisen oloisesti. 

Jenni Laurilan ja Ari Loukasmäen teksti sijoittui sota-aikaan.  Tässä tekstissä onnistuttiin kuvaamaan hyvin pohjalaista sielunmaisemaa. Tutuksi tulivat niin vaikenemisen kulttuuri  ja sen seuraukset nykypolven elämään. Ainakin omalla kohdallani muutamat lapsuuden asiat nousivat esiin ehkä vähän katkeransuloisesti. Ei voinut muuta kuin todeta, että juuri tällainenhan se kaava näissä jutuissa on ollut. Ehkä ymmärsin pienen palan lisää siitä, millaisessa maailmassa vanhempani ja isovanhempani ovat eläneet arkeaan ja mistä juontavat juuret tietynlaiselle asenteelle ja käytökselle.

Junnulle tarina ei ehkä avautunut sillä intensiteetillä, mitä se itselleni avautui ja nostatti tunteita pintaa.  Silmäkulmani kostuivat. En siis olisi voinut pyytää lippurahojani takaisin. 

Suunnittelin jo tulevaa kesää...jos saan mökin hieman eteenpäin tässä kuluvan vuoden ja tulevan kevään aikana, kutsun valikoidut kamut kylään ja teemme pienen retken naapurikunnan kesäteatteriin. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hirsitalon kengittäminen

Kuvat MM
Tänään päiväni alkoi kierretankojen sahaamisella tunkin tukiin. Tuttava, joka on entisessä elämässään ollut metallialan yrittäjä, hallitsee hitsaamisen salat ja osaa tehdä kaikenlaista, teki nämä tuet minulle. Kiitos!

Kesken sahaamisen pärisi puhelin. Seinäjoen K-Raudasta soiteltiin, että puutavara olisi tulossa, jos minulle sopii.  Toki sopii.

Yksi naapurinsetä piipahti ihmettelemässä kun täti sahaa tankoja ja tekee naiselle ihan epätyypillisiä asioita. Lähti vikkelästi pois, kun tajusi, että mitä meinaan ryhtyä tekemään. Pelkäsi luultavasti, että joutuu apupojaksi.


Tällaiselta nämä kapistukset näyttivät ulkoa, kun ne on kiinnitetty seinään.




Ja tällaiselta sisältä. Vastapuolella on puu.

Tuvan hämärässä...

Ja tunkki iskuvalmiina.




Moottorisalalla vain hirret poikki. Brun, brun....

Pätkä kerrallaan edettiin. Siis tätähän en tosiaankaan tehnyt yksin, vaan ystäväni avustuksella.


Tässä on saatu aikaan jo kolojakin.

Hirret täytyy pitää tallessa siihen saakka, että  uudet on saa…

Hirsien vaihto ja lahovaurion korjaaminen

Kuvat MM

Hirsien vaihto (kengitys)  oli ennen aivan arkista puuhaa ja luultavasti lähes kaikki hirsisen omakotitalon asukkaat tiesivät sen periaatteet. (Yleensä talot olivat itse tehtyjä).  Nykyään on toisin. Valtaosa omakotitaloista rakennetaan elementeistä ja tällainen perinnerakentaminen unohtuu. Tosin sen seurauksena sitten myös rakennusvirheet, jotka tuhoavat perinnerakennuksia, lisääntyvät kun niitä korjataan nykyaikaisin menetelmien ja käytetään vääränlaisia materiaaleja mm. lämpöeristämiseen.
Ajattelin kerätä tähän perustietoa hirsitalon rungon korjauksesta ja hirsien vaihdosta. Följärit ovat maksettu (20.6.2017) ja laitetaan kuulemma postiin pikaisesti. Saa nähdä, yllättääkö Posti jälleen.
Olemme purkaneet laudoitusta. Haluan samalla tarkistaa millaisessa kunnossa hirret ovat noin ylipäätään ja avata kaksi peitettyä ikkunaa jälleen käyttöön.

Onneksi tuonne seinien väliin ei oltu laitettu mitään ylimääräistä. Siellä oli tervapaperi, jollaisen laitan uudelleen. Lisään kuiten…

Tädin kanssa mökillä

Kuvat MM
Hau Kamut!
Tuli sitten käytyä Tädin kanssa  käytyä mökillä.Täti poltti koko pitkän päivän siellä sen leivinuunissa puita. Leivinuuni savutti aika paljon. Sitä ei ole käytetty noin 30-40 vuoteen. Se on kostunut. Niin täti sanoi. Uuni kuulemma pitää lämmittää hitaasti. Tädin mukaan se tarkoittaa sitä, että uunia pitää lämmittää monena perättäisenä päivänä.


Minä katsoin ihmeissäni tuota Tädin touhuilua. On siinä paljon mustaa savua. Eikä puinen luukku toimi uunissa. No onneksi Tätikin tajusi sen ja teki väliaikaisen luukun tiilistä. Tosin ne olivat aika märkiä ja höyrysivät sitten oikein kunnolla.


Minä sain juoksennella pihalla vapaana koko päivän. Se oli kyllä todella mukavaa. Tutkin kaikki nurkat tarkasti, mutta pysyin Tädin lähellä kuitenkin. Sitten löysin kuolleen myyrän. Täti sanoi, että heti irti ja potki sen metsään.



Katsoimme Tädin kanssa aurinkoa. Ja minä uhittelin yhdelle lenkkeilijälle, joka käveli meidän ohi. Se oli joku setä, joka yritti jutella meikäläiselle. Mu…