Menoa ja tuloa tädin tapaan

Hau Kamut!

Täti teki sen taas. Vei mut yöksi koiratarhaan ja lähti assareitten kanssa reissuun. Se ei ole koskaan jättänytkään mua näin pitkäksi aikaa. Torstai-iltana jo mentiin. Yleensä sentään mennään vasta perjantaina. Ja vasta tänään se haki mut takas kotiin. Olen loukkaantunut.

Mä tajusin, että minne täti mua rahtaa ja menin ihan matalaksi auton takakontissa enkä meinannut tulla autosta ulos. Täti raahasi mut sinne hoitopaikkaan ja mä sitten yritin vetää sen minkä jaksoin. Täti sanoi, että nyt on parasta rauhoittua.

Haukuin ensin vähän kun menin sinne tarhan pihaan. Sain vastaukseksi kauhean haukkuryöpyn. - Katos prinsessa hemmoteltu saapuu taas tarhaan, sanoi yks iso uroskoira mulle halveksuvasti. Kattoin tätiä ja uikutin. Täti oli kuitenkin heltymätön. Se vei mut sinne omaan häkkiin, jossa on koppi ja kopissa vähän lämmikettä. Muuten on aika karseet oltavat. Häkissä, jonne mut laitettiin on kattokin. En tykkää yhtään. Ne tietää, että mä tuun ulos, jos ei oo kattoa...

Otin tätiä kaulasta kiinni tassuillani ja uikutin. Sanoin, että älä kiltti täti jätä mua tänne. Älä jätä... Mä tuun mukaan ja oon ihan kiltisti. En hauku enkä pure enkä tee mitään muutakaan pahaa. Oon vaan ihan snadi ja kiltti.

Täti sanoi, että sori vaan koira, mutta sä et oo ihan taskukokoinen, joten ei vaan nyt käy päinsä. 

Sitten mä kuulin kun portti kolahti ja vähän ajan kuluttua siitä tätin auto käynnistyi ja täti oli poissa. Se oli tosi surullista. Olin kyllä kieltämättä aika vihainen tädille. Minkä takia täti sun pitää tehdä mulle tämä? Ootko sä täti ihan oikeasti tosissasi? 

Sitten se tuli hakemaan meikeläisen vasta tänään sunnuntaina puolen päivän jälkeen. Sanoi, että oli ollut oikein kiva nukkua aamulla pidempään  kun iltamyöhään tuli eikä heti kuudelta tarvinnut lenkittää koiraa. Laiskahan se on ihan selvästi.

Eikä se tullut autolla, vaikka oli kylmä. Jouduin kävelemään sen kanssa kotiin koko pitkän matkan. Sentään se antoi mulle vähän riisiä ja lihaa kun tulin kotiin. 

Terveisin

Ronja
tarhakoira



Kommentit

  1. Voi Ronja! Kannattaa antaa anteeksi, voi tulla herkkuja?

    (Kirjoitin kommentin, näin sen kahtena ja poistin toisen, hävisivät molemmat ja nyt kirjoitin taas yhden. Kummitteleeko täällä?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hau!

      Tädin nurkilla saattaa tapahtua ihan mitä tahansa. En yhtään ihmettele, vaikka kummittelisikin.

      No täti yritti lepytellä mua tänään. Se ajoi tuonne maalle mun kamukoirieni luo ja mentiin sitten Kittyn ja sen tädin kanssa kahteen naiseen lenkille. Käveltiin reilu tunti kivassa pakkaskelissä. Mulla on vähän kankku kipeänä, kun siellä hoitolassa karkasin. (Kiipesin taas toiseen häkkiin, kun en halunnut olla yksin.)

      Täti sanoi, että mä olen oppinut käyttäytymään. En vetänyt yhtään enkä myöskään kailottanut. Kamukoiran tätikin sanoi, että tuntuu ihan oudolta, kun Ronja on ihan hiljaa ja kävelee kauniisti.

      Terveisin

      Ronja
      kävelykora

      Poista

Lähetä kommentti