Voimakoira

Hau Kamut!

Meikälikka on muuttanut muotoaan. Täti sanoi, että alan muistuttaa vähitellen bodarikoiraa. Lihasmassa on alkanut kasvaa oikein kunnolla ja pentumaisuus on häviämässä. - Missä on meidän pieni koira?, kysyi täti oikein hellällä äänellä ja se sai minut heiluttamaan häntääni niin, että kaikki hännän korkeudella olevat esineet lensivät pitkin lattiaa mm. olkkarin pöydältä.

Sitten assari 3, joka on kai nykyään yliassari 3, ihmetteli miksi sen  käsipainot on sen sängyssä, kun se tuli koulusta. Assari nimittäin yleensä varastoi niitä painoja sen sängyn alla. Hmmm... kun sen ääni ryhtyi tulemaan epäluuloiseksi ja se alkoi kattella siihen suuntaan, missä mä just silloin makasin, päätin luikahtaa pois sen huoneesta.

No tuota, en ottanut huomioon, että mun hampaistani jää aika mukavat jäljet, kun satun vähän nostelemaan tuollaisia muovilla päällystettyjä käsipainoja. Minähän ne olin sinne sänkyyn raahannut.

Assari valitti heti suureen ääneen tädille, että tuo sun koiras nostelee nykyään jo painojakin. Katto vaan, niin jonain päivänä se laittaa sulle pannan ja kysyy, että mennääkös täti lenkille.

Täti kattoi assaria vähän ihmeissään, mutta sen päässä alkoi ilmiselvästi raksuttamaan, että sellainen vaihtoehto on olemassa. Olin hiljaa ja painoin pääni tassuihini.

- Ehkä se ryhtyy pitämään meille voimaharjoittelua, sanoi täti. Ja se näytti tosiaan aika epäileväiseltä. Teki kyllä mieleni sanoa, että eikös mut oo siihen hommaan niinku muodollisesti tähän luukkuun otettu. Päätin kuitenkin sulkea suuni, sillä en ollut oikein varma olisiko kukaan halunnut minua ymmärtää.


Terveisin

Ronja
personal trainer

Kommentit