Aamulenkki juhannusaattona

Hau, hau!

Tehtiin tädin kanssa aamulenkki. Se oli tänä aamuna aika rauhallinen ja suhteellisen pitkä.

Nuuskun, nuuskun... täällä on jotakin mielenkiintoista... Tädin hajuaisti ei vaikuta kovin hyvältä. Eikä se ole yhtään kiinnostunut näistä jutuista, mistä minä.

Se tässä vähän ottaa päähän. Sitten toiseksi ottaa päähän se, että ei saa riehua, vaikka se olisi ihan kivaa.

Pitää olla istuvinaan kun täti komentaa. Katselen aina muualle, sillä haluan osoittaa, että en oikeastaan tottele tätiä.

Seuraan valppaasti ympäristöäni, analysoin tapahtumia ja asioita perusteellisesti ja luotettavasti.

Minähän olen perehtynyt luontaisesti paimentamiseen ja täti tarvitsee paimentajaa.

Täti ei tajunnut yhtään, kuinka mielenkiintoinen tuo cokis-muki oli. Nam. Sokeria.

Jouduin luopumaan purkista heti kättelyssä.

Kasarmintorilla ei ollut siihen aikaan vielä ketään, kun me liikuimme kohti rantaa.

Olisi voinut luulla, että me olemme ainoat elävät, jotka ovat jääneet juhannukseksi kaupunkiin.

Aamutunnelma Korsholmanpuistikossa oli leppoista.

Täti ja tädin eläintarhan kaikki asukkaat toivottavat hyvää juhannusta tämän blogin lukijoille!

Terveisin 

Ronja

personal trainer